3. maj 2002 UPA2002/15

 

Raajanut akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik

Inatsisartut inatsisaannut siunnersuut

pillugu

Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaata

ISUMALIUTISSIISSUTAA

siunnersuummik aappassaaneerinermi saqqummiunneqartoq

 

Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaat suliarinninnermini uku-ninnga inuttaqarpoq:

 

Inatsisartuni ilaasortaq Simon Olsen, Siumut, siulittaasoq
Inatsisartuni ilaasortaq Godmand Rasmussen, Atassut, siulittaasup tullia
Inatsisartuni ilaasortaq Mikael Petersen, Siumut
Inatsisartuni ilaasortaq Lars Sørensen, Inuit Atqqatigiit
Inatsisartuni ilaasortaq Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit

 

Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaata UPA2002-mi siullermeerinninnerup kingorna Raajanut akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisaannut siunnersuut nassuiaatitai ilanngullugit suliaraa.

 

Isumasioqatigiilluni ataatsimiinnerit

Siunnersuutip ataatsimiititaliamit suliarineqarnerani atugassatut ataatsimiititaliaq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumik isumasioqateqarluni ataatsimeeqateqarpoq.


Siunnersuummut erseqqissaatitut paasissutissat allat

"Aalisariutinik Piginneqatigiiffiit Kattuffiat"-nit - APK-mit akinut naatsorsuutinullu paasissutissanik ataatsimiititaliaq pissarsivoq. Ukioq 2002-mut akinut paasissutissiinermi tunngavigineqarput raajat qaleruallit 4000 tonsingajaat, ukiup matuma ingerlanerani qaammatini siullerni tamakkerlugit tunineqartut.


Siunnersuutip imarisai

Siunnersuummi allannguutissat ataatsimiititaliap misissuataarpai, taakkununngalu tunngatillugu ima oqaaseqarfigiinnissalluni. Nunani allamiut umiarsuaat ikiorsiorsiullugit raajat aalisarneqartut akitsuutaannik akuersissummik pigisaqartup akiliisussaaneranik erseqqissaammik siunnersuut imaqarpoq, apeqqutaatinnagu taakku umiarsuit nunanit allaneersut attartorneqarnerisigut pisarineqarsimanersut, apeqqutaatinnagu angallat inuttaqareersoq attartugaanersoq imaluunniit inuttaqartinnagu attartugaanersoq.

Ilanngullugu erseqqissarneqarpoq pisat ilaat Kalaallit Nunaata imartaani pisarineqartut kisimik akitsuummik akiliissutigineqassasut.

Siunnersuutip imaraa ulloq 1. januar 2002-mi atuutilersumik raajanut akitsuutip 3 procentimiit 1 procentimut appartinneqanera. Siunnersuutip kingunerissavaa ukiumut 2002-mut aningaasaliiffiusumut aamma ukiunut missingersuusiornikkut missiliuusiorfiusunut iluanaarutitigut kr. 15 mio.-inik annaasaqarnissaq.

Amerlanerussuteqartut, Siumumeersut Atassummeersorlu ukiuni kingullerni umiarsuaatillit iser-titaqarnissakkut pitsaanngitsumik periarfissaqarsimanerisa, raajat qaleruallit nunar-suarmi akiisa pitsaanngitsumik ineriartorfiusimanerannik pilersimasut, ikiorsiivigineqarnissaanik Naalakkersuisut siunnerfeqarnerat isumaqatigaat.

Siumut Atassullu siunnersuutip § 2-anik, ima oqaasertalimmik, oqallissiginninnerminnut ilaa-tillugu:

§ 2 "Inatsisartut inatsisaat atuutilissaaq ulloq x. maj 2002-miit, ullorlu 1. januar 2002-miit ator-tuulissalluni."

Siumut Atassullu isumaqarput akitsuutip angissusia kingumoortumik atortussanngortillugu tun-ngaviusumik isigalugu allanngortinneqartassanngitsoq.

Taamaammat Siumup Atassutillu Naalakkersuisut kaammattussavaat siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaanut § 2 ima oqaasertalerneqartussanngorlugu allannguutissatut siunnersuummik saqqummiusseqqullugit:

§ 2 "Inatsisartut inatsisaat atuutilissaaq ulloq x. maj 2002-miit, ullorlu 1. juli 2002-miit ator-tuulissalluni."

Amerlanerussuteqartut, Siumumeersut Atassumeersorlu amerlanerussuteqartut inassuteqarnerannut naapertuuttumik Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussereerpata, inassutigaat siunnersuut iluserilikkani naapertorlugu akuersissutigineqassasoq.

 

Ikinnerussuteqartut, Inuit Ataqatigiinneersoq Kattusseqatigiinneersorlu inassuteqarput siunnersuut itigartinneqassasoq.

Siunnersuutip itigartinneqarnissaanik inassuteqarnini Inuit Ataqqatigiinneersup ima tunngaviliivigaa:

Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik isumaqarput inuiaqatigiinni nalilinnik pilersitsineq innuttanut tamanut iluaqutissanngortinneqartariaqartoq, pissaqarnerillu nammatassat oqimaannerit nammattariaqaraat. Ukiuni 1999-imi aamma 2000-imi naatsorsuutitigut paasissutissat takutippaat umiarsuaatileqatigiit iluanaarutinik annertunerusunik angusaqarsimasut, ukiunullu siuliinut sanilliullugu nammineq aningaasaatigisanik amerlanerusunik pigisaqalersimasut. Raajanik pisassiissutit ukiuni kingullerni amerlineqarsimapput, kilisaatillu avataasiortut pisaminnik nunamut tulaassisussaatitaanerat ukioq 2001-imi 25 procentimit 15 procentimut appartinneqarsimalluni. Aalisarnikkut inissisimaneq Naalakkersuisut UKA 2001-imi "Ukioq manna pisassiissutit 14.000 tonsinik amerlinerisigut taamatut annertussusilimmik aalisartoqassappat avammut nioqquteqarnikkut isertitatigut annaasat, pisassiissutit tamakkerlugit aalisarneqarpata akillu 1999-imit 20 %-imik appasinneruppata, pisassiissutinik qaffaaneq kisiat qiviarlugu avammut nioqquteqarnermi isertitatigut 175 mio. kr.-inik amerlanerpaamik isertitaqaataasinnaanerusinnaapput."

Royal Arctic Linep ukiumi siulianut sanilliullugu ukioq 2001-imi angusamigut pitsanngoriaateqarnini, tamanna ilaatigut nunatsinni aalisakkanit tunisassianik avammut assartuinerup annertuseriarneranik tunngaveqartippaa.

Umiarsuaatileqatigiit naatsorsuutitigut paasissutissiineri siusinnerpaamik aprilimi majimilu saqqummerumaarput. Taamaammat Inuit Ataqatigiit isumaqarput siunnersuutip Inatsisartunit na-liliivigitinneqarnissaanut Naalakkersuisut piviusumik tunngavissaqanngitsut. Taamaammat Inuit Ataqatigiit naliliipput appartitsinermut taarsiullugu raajanut akitsuut 3 procentimiit 5 procentimut qaffatsinneqartariaqartoq.

Ukioq 2002-mut missingersuusiornissamut ilitsersuusiakkut isertitatigut aningaasaliissutissanut nutaanut allannguuteqartunulluunniit (qallunaatuuani qupp. 78- aamma 79), piumasaqaataavoq, aningaasaliissuteqaatissanik nutaanik allannguutilinnilluunniit qinnuteqaatit paasissutissanik pisariaqartitanik tamanik imaqarnissaa, taakkununnga ilaallutik paasissutissat tamakkiisut, taakkununnga ilaallutik qinnuteqaateqarnermi aningaasatigut toqqaannartumik toqqaannanngitsumillu kingunerisassat pillugit paasissutissat tamakkiisut , ukioq aningaasaliiffiusussaq taamatullu ukiunut tulliuttunut tunngasut. Taamaalilluni suliap (qinnuteqaatip) isummerfigineqarnissaa naatsorsuutigineqassappat ukiup ingerlanerani aningaasaliissutaareersut saniatigut immikkut aningaasaliissutissanik qinnuteqaatit aningaasalersorneqarnissaannut siunnersuummik ilaqartinneqassapput (taarsiullugit sipaarutissat / missingersuutinut pitsanngoriaatissat). Ukioq 2002-mut tunngatillugu missingersuusiornermut ilitsersuummut piumasaqaatit taakku raajanut akitsuutip appartinneqarnissaanik Naalakkersuisut siunnersuuteqarnerisigut eqqortinneqarnavianngillat.

Ukioq 2001-imut Landskarsip naatsorsuutaasa ingerlatsinikkut aningaasaliissutit 46 mio. kr.-inik qaangiivigineqarnerat takutippaa, taakkulu amerlanersaat ukioq 2001-imi isumaginninnermut aammalu ilinniartitaanermut tunngasutigut qaangiinerullutik. 2002-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip suliarineqarnerani Naalakkersuisut Inatsisartunut sakkortusisanik piumasaqaateqarput, taakkulu Inatsisartut allatut ajornartumik malittariaqarlugit, taamaalillunilu utoqqarnut, meeqqanut aamma inuusuttunut kiisalu innarluutilinnut atugassarititat pitsanngorsaavigineqarnissaat aammaarlugit kinguartinneqarlutik.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit allatigut kingunerisassat aarleqqutigaat, taakkunatigut akissakinnerit ilinniartitaanermullu tunngasut atugassaqartitaaneri pitsanngorsaavigineqartussaagaluarmata, raajanummi akitsuutip appartinneqarneratigut IST-mi angusamit annikinnerulersinneqassammata.

 

Kattusseqatigiit siunnersuummik itigartitsinissamik inassuteqarnertik imaattumik tunngaviliivigigaat:

Kattusseqatigiit eqqarsarnarluinnartutut isigaat umiarsuaatileqatigiit aningaasaqarnerat piviusumik tunngavilimmik uppernarsaatissaqartinnagu Naalakkersuisut siunnersuuteqarsimammata. Taamatut april-majimi ukioq 2002-mi aatsaat naatsorsuutitigut uppernarsaatissaqartoqalissaaq. Kattusseqatigiit tunngaviusumik isumaqarput aalajangiiffigisassatut siunnersuutit Inatsisartunut saqqummiunneqartut tamarmik tunngavilersugaalluartuusimasariaqartut.

 

Simon Olsen, siulittaasoq
Godmand Rasmussen Mikael Petersen
Lars Sørensen Mads Peter Grønvold